Hyvissä voimissaan oleva satavuotias

content test

Göran Schildt syntyi 11. maaliskuuta 1917. Samana vuonna syntyi Suomen tasavalta. Seuraavat vuosikymmenet tulivat olemaan paljon rauhattomampia kuin kukaan osasi ennustaa.

Göran Schildt loukkaantui vaikeasti talvisodassa 1939-1940, mutta tapahtumasta tuli samalla käännekohta josta seurasi että kirjailija tutustui läheisesti Välimeren maihin, ja erityisesti kreikkalaiseen kulttuuriin ja antiikin sivistysihanteisiin. Intohimolla ja suurella seikkailunhalulla hän toteutti kiinnostustaan. Sivistys ja tieto jonka hän oli saanut opiskelemalla sai nyt fyysiset kehykset monilla pitkillä ja seikkailullisilla matkoilla, jotka hän toteutti Daphne-purjeveneellään. Hän kohtasi uusvanhan ajatusmaailman, ja välillä todellisuuden kohtaaminen sai hänet jopa kyseenalaistamaan oliko todellisuudesta mahdollista löytää sitä antiikin sivistysihannetta johon hän oli paneutunut.

Siltikin hän pysyi uskollisena Kreikalleen koko elämänsä, ja jakoi maailmalle kokemuksiaan nykyäänkin kysyttyjen kirjojen ja lehtiartikkeleiden muodossa. Monelle sodanjälkeiselle suomalaiselle, jotka elivät työteliästä elämää harmaassa Suomessa, kirjailijan vetovoimainen elämä näyttäytyi erityisessä hohteessa. Hän näytti, että tuolla jossakin on kokonainen maailma löydettävänä sille jolla on rohkeutta valita vaihtoehtoinen elämä. On syytä muistuttaa, että sitä vaihtoehtoa ei tietenkään oltu suotu kaikille, mutta arjesta siedettävämmän tekevien haaveiden miettimistä sen sijaan ei voida keneltäkään kieltää.

Nykyään matkustamisesta on tullut arkipäiväistä, ja nuoret voivat matkustaa toiselle puolelle maailmaa ja jakaa kokemuksiaan reaaliajassa sosiaalisten medioiden kautta. Göran Schildtin elämäntyötä tulee helposti vähäteltyä jos sitä arvostelee nykyajan mahdollisuuksiin perustuen. Siksi onkin syytä palauttaa mieleen, miten erilaiset olosuhteet todellisuudessa olivat kirjailijan varttuessa. Ei vain Suomessa mutta myös Euroopassa. Tähän kirjailijan omat tekstit antavat hyvän lähtökohdan. Göran Schildt voidaan siis hyvin vielä sata vuotta syntymänsä jälkeen nostaa esiin monivivahteisena esikuvana, eikä vähiten nuorille jotka mahdollisesti kamppailevat puuttuvan tulevaisuudenuskon kanssa. Jos vaikeasti haavoittunut ja isätön lintu kykenee unelmoimaan, ajattelemaan ja jopa toteuttamaan suuria haaveitaan, niin sen kuvittelisi olevan mahdollista tänäkin päivänä. Alkuun kaikki todennäköisyydet olivat Göran Schildtiä vastaan. Tämä valaa meihin rohkeutta ja toivoa, mitä todella tarvitsemme kun tummat pilvet jälleen varjostavat elämäämme. Historialliset katsaukset antavat tunnetusti perspektiiviä olemassaoloon.

Sata vuotta myöhemmin meidänkin maassamme voidaan taas havaita lisääntynyttä muukalaisvihamielisyyttä ja yhä suurempaa epävarmuutta muita kulttuureita kohtaan. Siinä suhteessa kirjailija Göran Schildtin ennakkoluuloton asenne näyttäytyy jälleen päivänpolttavalta ja ajattomalta, ei vähintään hänen halussaan tutustua kulttuureihin jotka sijaitsivat tuhansien kilometrien päässä sen ajan pohjoismaisesta arjesta. Samalla hänen näkymänsä edistivät oman kulttuurimme tuntemusta, ja juuret länsimaalaisen ajattelutapamme perustalle löytyivät, tuskin yllättäen, antiikin maaperästä. Tässäkin suhteessa Göran Schildt on kiintoisa. Hän on elävä esimerkki siitä, että emme menetä omaa perintöämme kun avoimin mielin uskallamme lähestyä muita kulttuureita. Päinvastoin se voi parhaimmillaan johtaa Göran Schildtin elämän havainnollistamaan kotiinpaluuseen.

Camilla Lindberg
Kulttuuritoimittaja

villa logo